Mulle tuli hirveä tarve lähteä kirjastoon.
Eilen netistä selailin kirjallisuutta, jotka koskivat lapsen menetystä.
Muutamia mielenkiintoisia kirjoja löytyikin ja kävin ne heti lainaamassa.
Ajattelin että on hyvä lukea muitakin tarinoita ja näin ehkä voisin saada uusia näkökulmia tapahtuneeseen.
.jpg)
Eilen lueskelin mietekirjaa ja löysin sieltä muutamia ajatelmia jotka sopi tähän tilanteeseen hyvin.
En kyllä yhtään osannut odottaa, että kohtukuolema sattuu omalle kohdalle. Elämä on niin arvaamaton, mitään ei saa pitää enään itsestäänselvyytenä.
Olen nyt oppinut arvostamaan uudella tavalla elämää, läheisiä.
Ja nyt tiedän mikä on unelmani, vielä se päivä tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti