Hurjaa miten nopeasti aika menee. Ja samalla niin hitaasti.
Jäin viime viikolla sairaslomalle ja se kestää äitiysloman alkuun asti. Selkäkivut ja huonosti nukutut yöt laittoivat stopin työnteolle. Ja ehkä parempi niin.
Yöt on ehkä nyt kaikkein vaikeinta aikaa. Aina kun vaihdan kylkeä tai käyn vessassa, se ensimmäinen ajatus siirtyy vauvaan ja että onko kaikki kunnossa. Kunnes aina jonkinlaiset töytäisyt ja potkut alkavat.
Nyt on taas semmoinen olo, että voisi vaan nukkua kevääseen asti.