Asioita

Näinä muutamina päivinä on taas tapahtunut kaikkea.

Torstaina pastori kävi meillä juttelemassa hautajaisista. Itkuksihan se meni. Tai siis minä itkin ja Matte taas silitteli selkääni. Miten toinen voi olla niin vahva?

Annoimme nimen meidän pojalle. 

Päädyimme pienen pohdinnan jälkeen tuhkaukseen.

Perjantaina kävimme hautuumaalla yhdessä pastorin ja suntion kanssa katsomassa vapaita uurnapaikkoja. Kyselin suntiolta onko tosiaan totta, että meidän pitää lapioida uurnapaikka umpeen? Ja tosiaan kyllä se on, vaikka mainitsi myös että suntiokin voi sen tehdä.
Mistä ihmeestä saan voimia lapioida hiekkaa uurnan päälle, kun tietää että siellä on oman vauvan tuhkat?

Suntio sitten myös kertoi, että samaan paikkaan mahtuu neljä uurnaa. Niin karulta kuin tämä kuulostaakin, meilläkin on nyt sitten hautapaikat valmiina. 

Sain myöhemmin tekstarilla vahvistuksen, että valitsemamme uurnapaikka on nyt meidän.

Huomenna olisi tarkoitus mennä hautaustoimistoon katsomaan uurnia. Täytyy taas varata nenäliinaa mukaan.