keskiviikko 16. joulukuuta 2015

PELOT

Mitä pidemmälle tämä raskaus etenee, sitä enemmän pelotkin ovat lisääntyneet. Kun nyt liikkeet tuntuvat jo todella hyvin ja näkyvät myös mahan päältä, on tosi pelottavaa herätä joka aamu. Peläten jos niitä ei tunnukaan. Muutamana kertana onkin ollut lähellä soitto neuvolaan tai sairaalaan, kunnes viimein tyyppi on ilmoittanut itsestään.


Maanantaina oltiin jälleen sairaalassa ultrassa ja siellä oli kaikki kunnossa. Mun pulssi hakkasi varmaan kahtasataa, kun alettiin ultraamaan. Lääkäreiden/kätilöiden kanssa puhuttiin näistä peloista ja synnytyksen käynnistämisestä ja saatiin myös seuraava ultra-aika. 
Kaikki siellä sairaalassa ovat olleet meitä kohtaan niin kannustavia ja ihania, että meinaan aina itkeä vaan sen takia. 

Silti yritän päivittäin nauttia tästä raskaudesta ja kasvavasta mahasta. Kohtukuoleman jälkeen se ei todellakaan ole helppoa, eikä me olla vielä laitettu mitään valmiiksi. Turvakaukalo odottaa tuolla nurkassa ja kaapissa muutama vaate, jotka ostin kirpputorilta. 

Päässä on niin tuhat ajatusta, että en edes saa järkevästi kaikkea kirjoitettua...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti