tiistai 19. toukokuuta 2015

PÄIVÄT

Ne vaan menee. Olenkin sanonut saman jo muutamia kertoja... Töissä on kiire ja joka päivä on tullut ylitöitä. 
Äitienpäiväkin onneksi meni jo, Matte oli ostanut lahjankin ja itkua se oli aamulla, sekä illalla. Vähän ristiriitaista, kun jaloissa ei pyöri ketään ja silti mulle sanottiin "hyvää äitienpäivää". Käytiin myös haudalla ja kun sieltä lähdettiin, niin radiosta alkoi soimaan Elastisen Eteen ja Ylös-biisi. Se oli aika jännä tilanne ja yksi ystävä sanoikin sitten, että ehkä Eemeli oli siinä hetkessä läsnä ja halusi viestittää jotain. En nyt sanatarkkaan muista sanoiko hän noin, mutta ainakin sinnepäin.

"Katse eteen ja suupielet ylöspäin
teen vastoinkäymisistä voimaa
katse eteen ja suupielet ylöspäin
antaa tulla, kestän kyllä,
periks en tuu antamaan"


Kirppiksillä ollaan käyty ja löysin pomona-kulhon 12€:lla. Kantta siinä ei ollutkaan, mutta eipä haittaa. Lisäksi löysin taas ihania lastenkirjoja.

Ehkä tämä blogi tästä pian taas herää henkiin, jospa tuleva kesä antaisi mulle lisää voimaa.
Instagramissa voitte mua seurata @sonjakarkki. 

torstai 7. toukokuuta 2015

ÄITIENPÄIVÄ

Tuleva äitienpäivä on jo alkanut ahdistamaan. Menee mihin tahansa, niin törmää teksteihin; "onnittele äitiä, äitienpäivä lähestyy, muista äitiäsi". Sitä on nyt jokapuolella, ihmiset tilaavat kakkuja, ostelevat kukkia ja lahjoja, valmistautuvat ihanaan päivään. 
Noinhan se olisi ehkä meilläkin mennyt. Mutta. 
Tämä ensimmäinen äitienpäiväni tulee olemaan täysin erilainen. Suru ja ikävä nousevat taas pintaan.

Kuva: Pinterest.

Tällä viikolla olen myös kohdannut töissä taas kysymykset; "säkö palasit äitiyslomalta, kumpi tuli?". Nyt olen jo jotain pystynyt vastaamaan, mutta kyllä se silti nosti kyyneleet silmiin. Välillä mun tekisi vain mieli kulkea pussi päässä, että voisin vältellä noita kysymyksiä. 

Kyllä tämä suru on edelleen sitä aaltoilua. Välillä tuntuu, että kyllä tästä selviää, mutta sitten on näitä päiviä/viikkoja, kun kaikki vyöryy päälle. Ja lapsen kuolemasta tuskin ikinä selviää, vaan sen kanssa oppii elämään.