torstai 15. lokakuuta 2015

HUI

Mitä uskalsin tehdäkään? Ostin muutaman vauvanvaatteen, hui. No ihan kirpparilta, mutta kuitenkin. Alkuraskauden vain mietin, etten varmaan uskalla ostaa mitään. Mutta jotenkin sitä haluaa tälle toisellekin jotain ostaa.
Eikä nämä asiat murehtimalla muutu, mutta kyllä silti Eemelin kohtalo on päivittäin mielessä. Ja ei tämä olo varmaan ainakaan helpota, kun viikkoja tulee lisää.


Mahan kyllä jo huomaa, jos oikein tarkkaan katsoo. Työvaatteiden alle saan sen vielä piiloon. 
Töissä olen jaksanut ihan ok, mutta kyllä nuo kaikki nostamiset alkaa tuntumaan selässä. Varmaan iltavuorot saavat kohta jäädä muiden hoidettavaksi, en halua ottaa yhtään mitään riskejä. 

En voi oikein ymmärtää, että ensi kuu on marraskuu. Ja vuosipäivä lähenee kovaa vauhtia. Hui.

4 kommenttia:

  1. Hyvä, että ajattelet näin! Ajattelin itsekin alkuraskauden aikana, etten osta mitään enkä laita mitään valmiiksi. No teoriassa saattaisi onnistuakin, mutta käytännössä kyllä epäonnistui se ajatus! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeassa olet :)
      Onhan se ihanaaa katsella vaatteita kaupoissa, mutta en vielä hirveästi viitsi mitään ostella jos tämä tulokas sattuisikin olemaan poika. Vaikka sillä nyt ei ole mitään väliä, tärkeintä nyt on saada pieni elävänä kotiin asti!

      Poista